Esittelen tässä nyt harmaiden päivieni (ei sadesään, sillä aina ja yhäedelleen rakastan sitä ja toivon että vielä joskus saan asua ylimmässä kerroksessa talossa, jossa on peltikatto) pelastajan, koti-ikävän lamauttajan, kaikista lukemistani teoksista sen ylimmän ykkösen, jonka tyyliä ihailen rajattomasti ja jollaista tekstiä haluan vielä itsekin kyetä kirjoittamaan.

SONJA O. KÄVI TÄÄLLÄ

Tämä on ainoa kirja, johon olen jäänyt kiinni ensimmäisestä lauseesta, ensimmäisestä kolmesta sanasta. Ei siinä vielä mitään, että koko homman aloittaa lempirunoilijani särkevänkaunis runonpätkä, mutta että epilogi, kauppalistamaiseksi janaksi koottu kööri miehiä voisi niin herättää mielenkiintoni.

Tämä on ainoa kirja, jonka olen heti lopetettuani aloittanut uudestaan. Tämä on ainoa kirja, josta puhun lakkaamatta. Tämä on ainoa kirja, joka minun on saatava mukaani ihan joka paikkaan, jos vaikka tekisi mieli lukea.

0 Kommentit