Wales ja Lontoo ovat takana jo neljättä päivää, ja yhä kiilaan autojen alle lontoolaisittain ja luulen näkeväni matkakavereitani kaikkialla. Matkamuistoksi ostettu valkoisen kanin taskukello tikittää ihanasti pöydällä; välillä vain kuuntelen sen naksunaa. Tuo se mieleen Disneyn Peter Paninkin. Sen elokuvan krokotiili on yksi sympaattisimmista näkemistäni eläinhahmoista.
Isä lähti heti minun palattuani Unkariin, ja kun se tulee takaisin lauantaina, lähtee äiti heti maanantaina Sisiliaan. Matkustettu on paljon, mutta silti Kööpenhaminan Mondo kököttää pöydälläni lukemista odottaen. Enkä ole vielä hylännyt kuvitelmia toisesta Inter Railista, etelänmatkasta Lauran kanssa tai edes ruskareissusta Lappiin.
(Taustalla soiva Radioheadin OK Computer-levyn viimeinen kappale kyllä muistuttaa meitä viime sunnuntaina:"They ask me where the hell I'm going? / At a 1000 feet per second, / hey man, slow down, slow down, / idiot, slow down, slow down." Tuli nähtyä Lontoota, ainakin 20 kilometriä käveltiin yhden päivän aikana.)
4 Kommentit
Älä unohda kesäistä Tallinnaa! ;)
VastaaPoistaEn tietenkään! Juuri eilen Sirkun kanssa siitä juteltiin, kun nähtiin sattumalta Seppälässä.
VastaaPoistaJuu, kuulinkin että olitte nähneet. :) Joko tämä kotoisempi pääkaupunki muuten kutsuu pian?
VastaaPoista4. päivä kesäkuuta saavun. Laura lähteekin heti seuraavan päivän aamuna, etten ikävä kyllä ehdi sen seurasta ollenkaan nauttimaan.
VastaaPoista