Tarttis kai jotain terapeuttista, pilleriä tms. että voittaisin tämän mammuttimaisen esiintymiskammoni. Kirjallisuusteorian tutori suositteli seminaaria; menen siis sinne.
Jos jotain annettais myös epäonnistumisen pelon voittamiseen. Ei hirveästi auta sama mitä kokeilin pimeän pelkoon; jos tässä alkaa hirveästi tuijottaa epäonnistumista silmästä silmään ja kasaamaan hylätyiksi arvosteltuja esseitä pöydälleen, ei mene kovin lujaa loppupeleissä kun pitäisi valmistua.
2 Kommentit
Mulla on aina auttanu kun on ettiny huoneesta tyhjän kohdan ja puhunu sille. Tai sitten vaan oon kattonu luennoitsijaa ja sulkenu kaikki muut ympäriltä pois. Totuus on kuitenkin karu; tekemällä oppii. Jännittää mua silti aina.
VastaaPoistaAina välillä pitää myös epäonnistua, että voi onnistua. Kannattaa muistella niitä onnistumisia enemmän kuin asioita missä ei onnistu, niissä voi aina sitten parantaa myöhemmin.
-E
Ihmeteltävää, miten se ihmismieli aina ajattelee automaattisesti niitä ikäviä juttuja. Mutta turha sitä on itseään potkia, olet oikeassa. Ottaa vaan niskasta kiinni ja roimasti uudestaan liikkelle. Kaikki tekee virheitä.
VastaaPoista