"Happamia," sanoi kettu pihlajanmarjoista, poimi niitä silti kasan, meni kotiin ja teki soppaa.
Tulihan siitä kitkerää, mutta niin oli varmasti puolukatkin väkeviä kun niitä ensimmäisen kerran naamaansa napsi, samoin kuin viinimarjat. Punatulkut kuulemma tulee humalaan raaoista pihlajanmarjoista. Saa nähdä miten käy minulle, ja saattaa lopulta käydä vielä huonomminkin, jos huhut liian punaisten seljanmarjojen syanidipitoisuudesta pitävät paikkansa ja kuollaan heti ensimmäisen lusikallisen jälkeen.
"Mutta on se hillo vaan liian hyvää!" totesi kettu ja kiipesi urakan jälkeen vintille kutoakseen sukat.
2 Kommentit
Löysin sulle uuden käsintehdyn Frida Kahlo muistikirjan. En vielä ostanut, mutta menen uudestaan ostoksille keväällä.
VastaaPoistaOliko hilloa vaikea tehdä?
-E
!!! Iik! Ihanaa! Oot ihan mussu!
VastaaPoistaHillo oli helppoa: keität marjoja tilkassa sitruunamehua about 10 minuuttia, heität sekaan saman verran sokeria kuin oli marjoja (ehkä vähän vähemmänkin), odotat että sokeri liukenee ja keität vielä kymmenen. Ainakin muistaakseni. Onhan noita ohjeita, mutta keittämisestä siinä pääasiallisesti on kyse. Ainakin seljanmarjojen kanssa. Ens vuonna teen sullekin asti.