Kenkälaatikkokirjoituksia

Olen vähän jumissa. Mikään ei tunnu tällä hetkellä siltä että sitä olisi elintärkeää saavuttaa, enkä juuri mitään saavutakaan. Viime vuonna samaan aikaan opiskelin tasan samoja kirjoja, tasan samasta ihmisestä jonka pitäisi nyt olla opiskelujeni keskipiste, arvoltaan samat 25 krediittiä(kö se oli?) kuin muutkin tähän mennessä. En ole jaksanut edes valokuvata. Yksi jalka vetää toiseen suuntaan, toinen toiseen, ja pää pyörii siinä välissä eikä halua liikkua vasempaan eikä oikealle, kaikista vähiten eteen tai taaksepäin. Ehkäpä otan sitten hetken rauhallisesti.