Olen jo kokonaan unohtanut mitä lumi ja pakkanen ovat. Kolme viikkoa Suomessa teki hyvää kyllä, mutta jo kahdessa viikossa olen unohtanut kaiken muun paitsi sen mistä pistelevä kuulas tammikuun aamu Glasgowssa muistuttaa. Lunta meillä ei ole; Englannissa saavat kuulemma siitäkin ihan kyllikseen. En seuraa uutisia, kuulen kaikesta tästä muualta. Kandi/maisteri on nyt aika aloittaa, samoin kaikki ensi syksyn hakukohteisiin ilmoittautumiset. Siksikin olen stressileiponut, pullaa ja sämpylöitä, ja varmaan tulen heilumaan hellan ääressä vastakin, kunhan oikea kiire iskee päälle.
2 Kommentit
on se jännäjuttu miten tuo mustakissa on aina sävysävyssä kaiken kanssa... ennen kaikkea mun marimekon kankaiden.
VastaaPoistaSe siinä mustassa on jännää, että kun se sopii kaiken kanssa. Aina muodikas.
VastaaPoistaMutta kun toi vielä maastoutuukin joka paikkaan, valkoseen karvaläjäänkin, niin hyvin ettei sitä löydä.