Kenkälaatikkokirjoituksia

Viikolla tanssahtelin kotiin askel kevyempänä kuin aikoihin: englannin kirjallisuuden 2A-kurssista, kakkoskurssin ensimmäisestä puolikkaasta, napsahti tilille B3 (arvosteluasteikko edelleen A-H). Arvosanat kyseiselle kurssille (ja tarkoitan siis sitä koko mahdollisesti neljän vuoden ryöpytystä) ovat nousseet tasaiseen tahtiin näiden puolivuosikkaiden aikana, mitä olen ainetta opiskellut. Olen ollut tyytyväinen itseeni, mutten sen pahemmin kiinnittänyt huomiota menestykseeni, mitä nyt hyppinyt tasajalkaa ja välillä yhdelläkin onnesta.

Eilen ryömin kotiin häntä koipien välissä: englannin kielen tentin kokeenpalautuksesta ja omien laskujeni mukaan yleisarvosanasta D jäi niin paha maku suuhun, että se vainosi takaraivossa koko päivän, vaikka käytiin elokuvissa, syötiin nachoja ja naurettiin koko matka kotiin.

Tähän mennessä olen saanut englannista yleisarvosanaksi B:tä (ensimmäisen joulukuun kokeesta arvosana A5, jonka vuoksi olin valmis juomaan shamppanjaa gramofonin torvesta ja tanssimaan ripaskaa pöydillä), mutta tämän vuoden feilaus saa arvosanat luisumaan väistämättä alas ja tekemään suunnitelmat alusta loppuun asti uudestaan. Englannin kielen kandiin tarvitaan aineesta yleisarvosanaksi B + englannin kirjallisuuden ykkösvuodesta vähintään D. Englannin kirjallisuuden kandin loppuunsuorittamista varten tarvitsee toisesta, joko ykkös- tai kakkoskurssista, B:n ja toisesta vuorostaan C:n. Jos jatkan "loistamista" jälkimmäisessä, oman matematiikkani mukaan on järkevämpää jatkaa kirjallisuuden lukemista.

Kirjaimellisesti ei siis ole mitään hätää. Teen vain ahkerasti töitä vastakin. Yhtäkkinen muutos vain saa vatsan kääntymään nurin, kun on jo tehnyt suunnitelmat valmiiksi. Enkä vielä tiedä mitä voin tehdä vaihto-ohjelman suhteen kirjallisuuden kanssa. Pääsenkö edes mihinkään.