Kenkälaatikkokirjoituksia

On ollut paljon hyvää kolme viikkoa. Ensimmäisenä nyt tietenkin sauna ja karmeat pakkaset, äiti ja isä, hyvä ruoka ynnä parempi mieli, mutta sekin että tyynylläni on viimeisen noin viikon ajan kuorsannut kissanpentu. Saa nähdä vieläkö Rani pakottaa Mishin pitämään huivia kotona; tekee siitä rokkarikissan, kun sikhinä se ei pysy pystyssä.

Tulevana keväänä on luettava:
- Shakespearen The Winter's Tale
- Marlowen Edward II
- T.S. Eliotin The Waste Land
- The Way of the World
- Tristram Shandy
- Brontën Wuthering Heights
- Joycen Ulysses
- Nabokovin Pale Fire
- Poor Things
- The Driver's Seat

Tähän mennessä olen lukenut kaksi ensimmäistä, aloittanut Tristram Shandyn (ja se on painavaa asiaa) ja lukenut ensimmäisen Millenium-trilogian kirjan (joka oli huono) ja katsonut sen ruotsalaisen elokuvan (joka oli parempi). Junassa matkalla Ouluun luin ja kotona sain loppuun The Hotel New Hampshiren. Kirjoitin siitä sivullisen sitaatteja päiväkirjaan. Osaisikin kirjoittaa samalla lailla.

Tietysti tein listan kirjoista ensi vuodelle, joita haluaisin kahlata kun on omaa aikaa. Sormuksen ritareissa ne ovat vieläkin Tom Bombadilin talossa, mutta Tuulikin sanoi että hyvin ne siellä viihtyy. Sense and Sensibilityssä on päästy jo 1995 filmatisoinnin puoleenväliin, vaikka kirjaa on jäljellä kolme neljäsosaa.

Siitä puheenollen, elokuviakin olen listannut. Jos vanhemmat lupaa uudeksi vuodeksi laihduttaa tai kitata ikkunoita tms. minä lupaan katsoa tammikuussa Housen kaikki ilmestyneet tuotantokaudet loppuun, helmikuussa katsoa elokuvan viikossa ja sitten loppuu jo tekeminen. Onhan niitä esseitä kaksi, tsekin välitenttejä ynnä kirjoitusharjoitelma ja kreikan aakkosia ja jokaiselle persoonalle eri taivutusmuodot nominatiivin, akkusatiivin, genetiivin ja datiivin nykyisessä, menneessä ja tulevassa aikamuodossa. Onneksi sain Tuulilta joululahjaksi muistikirjallisen hyvää paksua paperia, että pysyy ainakin tsekki hyvin tallessa.

Kohta täyttyy päiväkirja. Taivaan kiitos Britannian Moleskine-kokoelma missä tahansa kaupassa on kattavampi kuin Suomessa missään mitä olen nähnyt.





Ja huvittavinta on, että niiden täyttäminen on ihan yhtä kivaa, kuin miltä se mainoksissa näyttää.